Hyvää Uutta vuotta kaikille!

Joulun vapaa päivien aikana ehdin pohtia erästä avainkysymystä, joka liittyy puhtauspalvelun tuottamiseen liittyviin prosesseihin.

Kuinka hyvin käyttämämme siivousaineet, -välineet ja -koneet sopivat yhteen?

Miten varmistamme oikean kemikaalien annostelun, käytämmekö oikeita puhdistusmenetelmiä ja -ohjelmia, miten varmistamme moppien ja pyyhkeiden oikean nihkeyden ja kosteuden, millä syklillä käytämme koneita?

Miksi esimerkiksi lattian moppaus muuttuu raskaammaksi tehdä, vaikka teemme sen hyvin joka päivä?

On paljon kysymyksiä, joilla voidaan vaikuttaa työn lopputulokseen.

Uskallan väittää, että näihin kysymyksiin löytyy vastaus prosessin hallinnasta.

Myyjät myyvät tuotteitaan ja ostajat ostavat ajattelematta sopivatko heidän ostamansa tuotteet yhteen niin, että se tukisi kohteessa tarvittavaa prosessia sekä haluttua / odotettua puhtaustasoa.

Tämä on vähän kuin rakentaisi taloa ja ostaisi materiaalit pohtimatta sopivatko ne yhteen.

Kaikki kuitenkin ymmärtävät, että tällä tavoin tehtynä lopputulos ei voi olla se paras mahdollinen.

Esimerkkinä voisi tarkastella vaikka lattian moppausta.

Kitka on tärkein elementti joka irrottaa lian lattiasta. Kun tähän lisätään neste se parantaa lian irrotuskykyä.  Tämän me kaikki tiedämme. Se mikä ei ole ehkä kaikille ihan selvää, on että lattian pinta muuttuu ajan kuluessa kitkaisemmaksi. Tämän huomaa siitä, että moppi tai pyyhe ei kulje kevyesti työskenneltäessä lattian pinnassa. Syy tähän on se, että olemme mopatessa jättäneet joka päivä kemikaalijäämiä lattian pinnalle.

Kemikaalin käyttö ei sinällään ole se syy tähän vaan liiallinen annostelu joka on siis osa tätä puhumaani prosessia. Myös tähän vaikuttaa pesuprosessi. Saammeko pestyä mopit riittävän puhtaiksi vai käytämmekö joka päivän vain likaisempia moppeja ja liinoja.

Valitettavan monesti olen huomannut moppien haisevan ja siihen on vain yksi syy. Niitä ei ole pesty puhtaiksi.

Mikä sitten voisi olla lattian puhtaanapidon prosessikuvaus? Tämä tietysti riippuu kohteesta mutta jos otan esimerkiksi, vaikka meidän oman Reflex-menetelmän ja H2O veden niin että, sillä saavutetaan monia etuja.

  • Työkalun ja pyyhkeen välinen kitka lattiaa vasten on huomattavasti suurempi kuin levykehyksellä. Parempi lian irrotus kyky.
  • Helpompi pestä puhtaaksi kuin perinteinen tasomoppi. Ei haisevia pyyhkeitä.
  • Kostutus helpompaa. Pyyhe imee tasaisesti nesteen itseensä jolloin vältytään ylikostutukselta.
  • H2O veden käytöllä vältytään kemikaali jäämiltä vaikka pyyhe olisi liian kostea.
  • Reflex ja H2O konseptilla pystytään pitämään lattiat puhtaampina ja näin ollen pidentämään väliä jolloin tarvitaan koneiden käyttöä.

Eli tässä esimerkissä käytämme juuri samoja menetelmiä kuin nytkin on käytössä mutta nämä tuotteet toimivat prosessina mielessä paremmin yhteen tekemällä toiminnasta yksikertaisemman ja helpomman.

Mahdollisuus virheisiin vähenee ja täten päästään parempaan laadulliseen lopputulokseen.

Vain jatkuvalla parantamisella pääsemme eteenpäin.